lauantai 8. syyskuuta 2012

Syvälliset sävyt

Kuluneen vuosikymmenen ajan olen ollut melkoinen ummikko muodin ja sen oikkujen saatika oivallusten saralla. Esiteini-iän mitäänsanomattomuudesta sukelsin suoraan teini-iän orastaviin alakulttuurikokeiluihin, joissa velloin jotakuinkin viime vuoteen asti. Rakkaus on sokea ja siksipä kai omakin näkökykyni kääntyi sisäänpäin ja rajoittui kulloiseenkiin tyyliini sopivaan pukeutumisdogmaan. Tämä vuosi on ollut ensimmäinen vuoteni tyylisinkkuna; olen iskenyt silmää jos jonkinlaisille tyyli-ihastuksille ja antanut itseni tunnontuskitta vaeltaa täysin itselleni kartoittamattomassa muotimaastossa ja en voi ehkä edes sanoin kuvailla, miten paljon uutta ja ihmeellistä voi pukeutumisesta(kin) löytää, kun kulkee silmät avoimina.

Tämä syksy on ollut varsinainen kulminoitumispiste minun ja muodin vapaassa rakkaudessa, sillä jo entisestään rakastamani syysvaatteet näyttäytyvät nyt aivan uudessa valossa kaikkien estojen poistuttua. Laadukkaammat, paksummat materiaalit ja viimeistellymmät leikkaukset saavat jotakuinkin kuolan valumaan, mutta maagisinta silti on tämän syksyn väriskaala. Tällä hetkellä kauppoihin valuvien vaatteiden värit ovat syviä ja kiehtovia, mutta ennenkaikkea ne ovat nimeltään aivan tunnistamattomia. En tiedä tuntuuko musta vaan, vai ovatko vaateliikkeiden sanasepot punaviinipäissään tänä vuonna päättäneet repäistä kunnolla ja pistää skaalat uuteen uskoon:

Bleiseri ja kaulahuivi: Selected, Neule ja mekko: Lindex, Huulipuna: Lumene, Kynsilakka: IsaDora
Olkoon kummin tahansa, mulle tää passaa! En tiedä teistä, mutta kun sinapinkeltainen muuttuu goottipuuksi ja viininpunainen viininmaistajaisiksi, niin koko vaatekappale tuntuu saavan aivan uudenlaisen tarinan! Myös kosmetiikkapuolen syysuutuudet hurmaavat mystisellä käsittämättömyydellään; uskon vakaasti, että kun sormenpäissä on yölentoa ja huulilla saapuvaa yötä, ne pakosti suovat myös kantajalleen ripauksen mystiikkaa ja magikaalisuutta. Pakko saada!

Onko kukaan muu hölmistynyt ja ihastunut runomuotoon muuttuneiden värisävyjen edessä? Nyt bongailemaan!

8 kommenttia:

  1. Tuo on varsin vanha joka keväinen ja syksyinen markkinointikikka saada tutun väriset jutut kuulostamaan uudemmilta ja muodikkaammilta, mutta tosiaan tänä syksynä on mielikuvitus ollut brändääjillä huipussaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha joo fakta homma; kaikki auringon keltaiset ja korallioranssit on jo tulleet vastaan aikaisemminkin, mutta tällaista trippailua en oo koskaan ennen huomannut. :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. They are, aren't they! And those colours have the most quirky names!

      Poista
  3. Hei beibe, ihana kuulla, että olet löytänyt vapauden pukeutumisen suhteen :) Pukeutuminen ja tyylien rakentaminen on ihanaa itseilmaisua siinä missä esim. piirtäminenkin, sanon ma! Ja muoti on ihana satumaa, taionomainen leikki, josta voi imeä jatkuvaa inspiraatiota ja valita itselleen ne parhaat palat. Oh, kauniit vaatteet ja tyylikokonaisuudet ovat kyllä jotain mykistävän upeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amen, sister! Juurikin niin!

      Poista
    2. Hei, sitä piti vielä sanomani, että oon kyllä aina ihaillut sun rohkeutta ilmaista itteäs pukeutumisella :) Oot näyttävä misu! Toivon, että itsekin uskaltaisin pukeutua rohkeammin, enkä ahdistuis siitä, jos ihmiset kyylää ;D (Yksi ratkaisu ongelmaan on mm. pehmeät korkolaput. Sillon ihmiset kattoo ainakin syystä, eikä sen takia, että korot kopisee ku hevosen kaviot konsanaan :D) Joo, pitäisi kaiketi olla vähemmän tietoinen itsestään...

      Oikeasti mulla olis tähän asiaan vaikka millä mitalla sanottavaa, mutta en osaa muodostaa järkeviä lauseita. Rakastan muotia ja samalla kuitenkin tahtoisin vapautua siitä :D ...tai siis ylipäätänsä, välittää vähemmän.. mutta näyttää silti hyvältä. Ei miltään mummelilta nukkavieruissaan. Ehkä pitää jatkaa tätä pohdiskelua joku päivä oman blogin puolella, eikä tulla turisemaan tällasia sun kommenttiboxiin.
      Muuuutta, koska kirjoitin tämän jo, painanpas nyt 'julkaise', muah!

      Poista
    3. Voi kiitos ihana, toi tuntuu syvällä. :) Mut joo I feel you, suomessa ainakin toi kyyläämisestä ahdistuminen on vaan jatkuvasti läsnä jos vähääkään erottuu massasta, koska täällä ihmiset tosiaan "kyylää", eivät ainoastaan "katso". Muistan aika elävästi miten autot aikanaan hiljensivät vauhtia Virkkalan kylänraitilla, että saisivat kunnolla kyylättyä pikku kuiturastagootti-Miraa. :D Mutta sekin vaivaantuneisuus on vaan käännettävä voitoksi ja varmuudeksi, ainakin tietää olevansa kiinnostava.

      Poista

Yay! Jätä kommentti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...